itsenäisyyspuolue

självständighetspartiet

2010-03-13

Kysymyksiä Talvisodan päättymisen 70-vuotispäivänä

7aq4jm3b6jhe5uci.jpgTalvisodan veteraaneille kuuluu suuri kiitos ja kunnioitus. Heidän ansiostaan Suomi säilytti itsenäisyytensä.

Kun talvisodan päättymisestä on kulunut 70 vuotta, nousee mieleeni väistämättä muutama kysymys. Miten on mahdollista, että talvisodassa valtavin uhrauksin säilytetystä valtiollisesta itsenäisyydestä luovuttiin myöhemmin suomalaisten omin päätöksin? Näin tapahtui, kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin.

Miten on mahdollista, että monet eivät ole vielä edes huomanneet, että Suomi ei ole enää itsenäinen valtio? Itsenäinen päättää itse omista asioistaan. Kun EU:n lait ovat jäsenmaiden lakien yläpuolella, vaatii melkoista taituruutta osoittaa Suomi itsenäiseksi. Sen lajin osaamista toki löytyykin. Ns. Taxellin komitea eli perustuslain tarkistamiskomitea totesi juuri kaikkien eduskuntapuolueiden voimin, että ”Suomi on täysivaltainen ja tätä täysivaltaisuutta on tarkasteltava erityisesti ottaen huomioon Suomen jäsenyys Eu:ssa”. Näin musta yritetään selittää valkoiseksi.

Talvisodassa Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Hyökkäys oli täysin tuomittava ja kansainvälisen oikeuden vastainen. 

Näiden tosiasioiden lisäksi on tunnustettava muitakin. Neuvostoliitto ei hyökännyt Suomeen Suomen takia, vaan hyökkäys oli osa valmistautumisesta tulevaan sotaan Saksan kanssa.

Suomen puolueettomuuspolitiikan arkkitehti J.K Paasikivi totesi myöhemmin, että Venäjän / Neuvostoliiton intressi Suomen suhteen on ollut puolustuksellinen.

Suomi oli 1930-luvulla nimellisesti puolueeton. Puolueettomuudella ei kuitenkaan ollut suurta arvoa, kun siihen ei ainakaan itänaapurissa luotettu. Tämä luottamuksen puute näkyi sitten luottamuksen ylikorostamisena, kun sotien jälkeen rakennettiin todellista puolueettomuuspolitiikkaa Paasikiven ja Kekkosen johdolla.

Talvisodan alla Neuvostoliitossa pidettiin varmana, että Saksa hyökkää Neuvostoliittoon ja mahdollisena ja ehkä todennäköisenä, että Saksa hyökkää sinne myös Suomen kautta. Näinhän myöhemmin tapahtuikin. Tämä Neuvostoliitossa tehty arvio ei oikeuta hyökkäystä Suomeen, mutta tekee sen ymmärrettävämmäksi, kun muistetaan, että Leningrad,  nykyinen Pietari oli Suomen rajalta vain tykinkantaman päässä.

Nyt jotkut kuvittelevat Suomen saavan turvaa liittoutumisesta EU:n ja / tai Naton kautta. Mikään ei voisi olla suurempi erehdys.

Varma tulos sotilaallisesta liittoutumisesta on se, että joudumme mukaan niihin sotiin ja kriiseihin, joihin sotilasliitto joutuu. Kun Suomen turvallisuuden kannalta tärkeimmät ovat edelleen suhteemme Venäjään, on maamme kannalta vaarallista luoda tilanne, jossa Suomen aluetta voidaan käyttää Venäjää vastaan. Suomi on nyt tällä tiellä, toistamassa historiallisia virheitä.      

On meille itsellemme vaarallista, jos emme ymmärrä naapureitamme. Oman etumme takia meidän on parasta olla mahdollisimman hyvissä suhteissa naapureihimme, olivatpa nämä  millaisia tahansa.         

Me voimme sanoa, että turvallisuuspolitiikassa Suomi tekee mitä ratkaisuja se tahtoo. On äärimmäisen lyhytnäköistä ja vaarallista, jos emme ymmärrä, että myös Venäjä tekee, mitä se tahtoo ja että suurilla mailla on erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tahtonsa kuin pienillä.

Jos huonoimmin kävisi, mitään todellista turvaa ei Suomelle ulkopuolelta tule. Sotilasliitoista saamme vakuutuksen, joka on voimassa vain silloin, kun sitä ei tarvita.

Suomen todellinen turva ei ole liittoutumisessa vaan Sveitsin mallisessa puolueettomuuspolitiikassa, jolle hankitaan kansainvälinen tunnustus. Tälle tielle siirtyminen vaatii täyskäännöstä, sillä EU-Suomi on sitoutunut unionin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

Antti Pesonen

Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja